Trainee report: Bioforce Program 2015, Caledonian Paper mill, United Kingdom

Olen kuitutuotetekniikan pääaineopiskelija Aalto-yliopiston biotuotetekniikan koulutusohjelmasta. Tavoitteenani tälle harjoittelulle oli oppia, millaista on työskentely vieraassa maassa ja vieraassa kulttuurissa. Kahden kuukauden matka ulkomaille oli myös itselleni pisin aika poissa Suomesta tai kotoa, mikä oli todella opettava kokemus jo itsessään.

Matkustin harjoitteluuni Skotlantiin sunnuntaina 5. heinäkuuta. Lentokentällä minua odotti UPM:n tarjoama taksi, joka kiidätti minut asunnolleni Trooniin, joka on pieni kaupunki muutaman mailin päässä paperitehtaasta. Samalla asunnolla olivat aiemmin majoittuneet myös aiemmat Bioforce-harjoittelijat. Kämppäkaverinani minulla oli ranskalainen opiskelijakollega, joka oli myös samalla tehtaalla harjoittelijana. Kämppäkaverillani oli myös UPM:n ranskantehtaan tarjoama vuokra-auto, jolla työmatkat sujuivat mukavasti (hänen piti aina ajaa, sillä autovakuutukset Iso-Britanniassa ovat henkilökohtaisia). Kämppäkaverin kotiuduttua pari viimeistä viikkoani työmatkat taittuivat lainapyörällä.

Seuraavana päivänä eli maanantaina 6. heinäkuuta aloitin työskentelyni tehtaalla; sain tehtaalla erittäin ystävällisen vastaanoton, kaikki olivat äärimmäisen kohteliaita ja mielellään juttelivat suomalaisen harjoittelijan kanssa. Töiden alku oli sekä minun että tehtaan kannalta kuitenkin haasteellinen: saapumiseni ajoittui juuri koko tehtaan noin 26- vuotisen historian vaikeimpaan paperikoneen uudelleenkäynnistykseen. Lisäksi esimieheni, jonka tehtävänä oli suunnitella minun kesänaikaiset projektini, oli poissa perhesyistä noin pari ensimmäistä viikkoani. Minulle nimetty väliaikainen perehdyttäjäni joutui myös jäämään sairaslomalle ensimmäisen viikkoni torstaina. Lisäksi ongelmia oli UPM:n tietokonetunnusteni kanssa: sain kaikki tarvitsemani atk-järjestelmät toimintaan, kun harjoittelustani oli jo takana noin puolet.

Alkuhankaluuksien jälkeen sain kuitenkin projektin, ja pääosan ajastani työskentelin paperintuotannon parissa arvioiden, miten hylkypaperin tuotantoa saisi vähennettyä. Sainkin tehtyä joitakin laskelmia siitä, miten prosessin kannattavuutta saisi kasvatettua: melko pienillä säädöillä nykyisiin asetuksiin tehdas voisi helposti säästää kymmeniä tuhansia puntia vuodessa. Projektini oli hyvä ja tunsin olevani hyödyksi. Olisin voinut kuitenkin tehdä paria muutakin projektia samanaikaisesti, sillä yhdessä hankkeessa ei tekemistä riittänyt kuin päiväksi pariksi kerrallaan. Pidin harjoitteluni lopussa esityksen projektini löydöksistä, ja tehtaalla oltiin kiitollisia työni tuloksista.

Tehtaan ulkopuolinen elämä oli huippua, sillä Skotlannissa riittää paljon nähtävää. Lisäksi tulimme hyvin juttuun kämppäkaverini kanssa, ja yhdessä oli hauska seikkailla eri kohteissa. Upeita paikkoja olivat lähellä oleva Arranin saari, jolla on hulppeita maisemia ja lähin viskitislaamo. Glasgow on mukava kaupunki, ja tietysti turistien suosima keskiaikainen skottipääkaupunki Edinburgh oli erinomainen vierailukohde. Satuin Skotlantiin juuri Edinburgh Fringe -festivaalin aikoihin, jolloin joka paikka on täynnä erilaista esittävää taidetta. Skotlannissa nähtävää ja koettavaa riitti, ja uskon vielä palaavani näihin maisemiin.

Parin kuukauden harjoittelun päätteeksi elokuun lopussa taitoin junamatkan Lontooseen, jossa pari yötä sujui mukavasti suurkaupungin ja Englannin tunnelmissa rentoutuen. Esitän kiitokseni UPM:lle ja Paperi-insinöörit ry:lle tämän harjoittelun mahdollistamisesta.

2015

Antti Koistinen / Aalto-yliopisto